Korkeutta ja aitoja Lumin treenissä

Lumin kanssa käytiin tänään päivällä tekemässä taas lajitreeniä, tällä kertaa korkeutta ja aitajuoksua. Verryttelyksi hölkkäiltiin vähän, , juoksenneltiin/hypittiin katsomon pikkuportaita noin 15 kertaa sekä tehtiin venyttely-/liikkuvuusjutut.

Hyppelykoordinaatioita tehtiin noin 8×20 metriä, joiden jälkeen alettiin hyppiä korkeutta. Hyppyjä tuli yhteensä noin 15 ja viimeiset hypyistä näyttivät jo hyviltä. Vajaan parin viikon päästä on tarkoitus avata ottelukausi ja tämän treenin perusteella korkeuskin saadaan tuohon kisaan mennessä riittävään kisakuntoon.

Aitajuoksuosion alkuun tehtiin seinää vasten muutamia pyörittelyjä sekä juostiin muutaman kerran 4 aitaa 5 askeleen rytmillä. 4 aitaa (84cm, väli 8m-8,3m) juostiin kolmen askeleen rytmillä noin 6 kertaa. Nyt kun muutamia aitoja päästiin jo näillä väleillä, saadaan aitajuoksukin toivottavasti kisakuntoon ensi viikon aikana yhdellä-kahdella lajitreenillä.

Loppuverryttelyjen kanssa treeniin aikaa meni hieman reilut kaksi tuntia.

Seuracupissa omia ennätyksiä

Eilen Joensuussa kisattiin Seuracupin piirikisa. Perinteisesti omat urheilijani ovat näissä kisoissa hoitaneet omat osuutensa niin hyvin, ettei seuran finaaliin pääsy jää kiinni ainakaan meistä. Nytkin kisaamassa olivat 17-sarjassa Nea 200 metrillä ja Tuuli kuulassa sekä 15-sarjassa Siiri 100 metrillä ja pikaviestissä. Lisäksi Lumi työnsi yli-ikäisenä kilpailun ulkopuolisena kuulaa.

Joensuun kisat ovat itselleni aina sillä tavalla haastavia, etten yleensä ehdi urheilijoiden suorituksia seuraamaan. Tämä siitä syystä, että Katajan kilpailupäällikön ominaisuudessa tärkein työtehtäväni on etsiä näihin kisoihin toimitsijat ja olla muutenkin järjestämässä kisoja. Joten yleensä aina kisan aikana hoidan paljon kaikenlaisia toimitsija-/järjestelyhommia.

Urheilijoilla kisat menivät pääasiassa hyvin, ennätyksiä tuli melkein kaikille. Puoli tuntia ennen kisan alkua vettä satoi vielä todella kovaa ja jouduttiin jopa harkitsemaan kisojen alun siirtämistä. Keli kuitenkin selkeentyi ja lopulta kisakeli oli loistava: aurinkoinen, lämmin ja pikajuoksuissa oli myötätuulta sopivasti.

Siiri juoksi 100 metrillä ennätyksensä 13,25. Juoksun alku ei ollut ihan parasta mahdollista mutta loppu kulki kuitenkin sen verran hyvin, että ennätys parantui 11 sadasosalla.

Nea puolestaan juoksi 200 metriä. Kaarreosuus kulki hyvin, mutta loppumatkalla tuli vähän vaikeuksia jotka veivät ajasta jonkin verran. Loppuaika oli kuitenkin 26,91 ja oma ennätys parantui 32 sadasosaa. Kesän mittaan tuosta saadaan kyllä tiputettua melko paljonkin vielä pois.

Tuulin ja Lumin kuulakisaa en ehtinyt näkemään yhtään. Tuulin ainoa mitattu kisatyöntö oli 10,50 ja Lumi työnsi ensimmäisessä nelikiloisen kisassaan 9,45. Lumilla tulos oli aikalailla sitä mitä treenien perusteella on tällä hetkellä ollut odotettavissakin. Tuulin tekniikkahaasteet puolestaan siis jatkuivat kun vain yksi kisatyöntö oli hyväksytty. Positiivista oli kuitenkin kisan jälkeen työnnettyjen treenityöntöjen pituudet, siellä kuula oli ilmeisesti lentänyt pari metriä pidemmälle.

Jukolan viestikin viime viikonloppuna

Viime viikonloppu oli melkolailla kiireinen. Perjantai-illasta sunnuntaihin olin seuraamassa nuorten Youth Athletics Gameseja Lahdessa. Ja sen lisäksi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kävin juoksemassa Jukolan Viestissä Kangasalalla.

Tällä kertaa pääsin juoksemaan viestin lyhyintä osuutta, eli nelososuutta, jolla matkaa kartalla oli vain 7,2 kilometriä. Tuo osuus oli tällä kertaa juuri sopiva kun oma juoksukunto on melko kehnolla tasolla ja varsinaisia suunnistuskertojakaan ei tälle vuodelle ole kuin kaksi alla, joista niistäkin ensimmäinen oli todella huono suoritus.

Nyt nuo YAG:t vielä tekivät viimeisten päivien valmistautumisen hyvin puutteelliseksi, joten etukäteen oma suoritus jopa jännitti jonkin verran. Kun juoksukunto on näin kehnolla tasolla, loin omaksi taktiikakseni mahdollisimman tarkan suunnistamisen vauhdin kustannuksella. Siis tarvittaessa vaikka kävelisin rastivälit, kunhan vain välttäisin isot pummit. Ja lisäksi pyrin lauantain ruokailut ja nesteiden nauttimiset tekemään niin hyvin kuin mahdollista.

Tärkeimmäksi suunnitelmaksi oli asettanut sen, että alku pitää tulla hyvin. Ja lisäksi kun tv-lähetystä teltalla seurailin, sieltä näkyi kuinka useampi kärkijoukkue pummasi nelososuudella heti ekaa rastia. Joten itse päätin lähteä matkaan vieläkin varovaisemmin. Ensimmäisillä rastiväleillä hölkkäilin vain hyvillä urilla, kaikki vähänkään epävarmemmat kohdat kävelin. Ekat neljä rasti löytyikin melko kivasti.

Sitten neljänneltä rastilta lähdettäessä numerolappu repsahti irti ja jäi yhden hakaneulan varaan. Sitä sitten kävellessä asettelin kunnolla kiinni ja ilmeisesti sen takia ajauduin turhan paljon oikealle. Ja rastia ottaessa tuli ensimmäinen varsinainen pummi, parin minuutin luokkaa. Mutta etsimistä ei tullut vieläkään vaan lähinnä ylimääräisen matkan kävelyä. Tässä vaiheessa kohdalle sattui myös yksi tuttu tyyppi Joensuusta, joka oli samalla osuudella. Itse asiassa koko loppu matka mentiin yhdessä, vain yksi hajonta taisi matkalla olla meillä eri. Tämä samaa vauhtia eteneminen suunnilleen samantasoisen suunnistajan kanssa oli varmasti etenemisvauhdin kannalta äärimmäisen hyvä asia. Ja samalla jäi monta pummiminuuttia pois loppuajasta.

Tämän jälkeen pari seuraavaa väliä meni todella hyvin vaikkei vauhtia paljoa ollutkaan. Sitten tuli selkeästi haastava rastipiste ja vaikea lähestyminen. Kuitenkin tuota rastia pummattiin turhan reilusti, nelisen minuuttia. Onneksi tuostakin ajasta valtaosa käveltiin täysin oikeaan suuntaan. Tämän jälkeen taas muutama seuraava rasti löytyi riittävän hyvin pienellä etsinnällä.

Rastille numero 14 oli sitten lähellä tulla kunnon pummi. Tuon välin tulin täysin omalla suunnistuksella ja olin ajautumassa pahasti vasemmalta ohi. Onneksi hoksasin, että takana tulleet olivat oikaiseet rastia kohti jo hieman aiemmin ja omalla paikkausliikkeellä pummia tuli vain kolmisen minuuttia. Tämän jälkeen seuraava rasti tuli kohtalaisesti ja sitä seuraava hyvin.

Tässä vaiheessa alkoi jo maalikin häämöttää kun jäljellä oli enää kaksi oikeaa rastia. Mutta niin vain pieni hyvänolon tunne melko onnistuneesta suunnistuksesta toi myös reitin pahimman pumminkin. Rastivälillä nimittäin useamman suunnistajan voimin ajauduttiin selkeästi oikealle. Onneksi lähdettiin taas paikkaamaan täysin oikeaan suuntaan. Usean minuutin ajan etsittiin rastia aina kiveltä kivelle etsien. Ja samaan tahtiin tuli myös lisää rastin etsijöitä. Lopulta rasti löydettiin ja rastivälianalyysin mukaan pummia tuli 5 minuuttia.

Viimeinen oikea rasti löytyi sitten hyvin. Vaihtoon tullessa tein vielä viimeisen mokan kun kävin ensin katsomassa oikeaa rastia mutta luin rastikoodin huolimattomasti, joten juoksin vielä toiselle rastille. Ja kun siinäkin koodi oli väärin niin palasin sille aiemmin katsomalleni. Ja se siinä olikin ollut aivan oikea koodi. Tämän jälkeen edessä oli enää loppuspurtti osuuden loppuun ja uuden kartan antaminen Ilkalle.

Omalla osuudellani aikaa meni 1.28,53, jolla sijoituin osuudellani 828:nneksi. Yhteensä joukkueita oli mukana reilut 1900, joten olin osuudellani puolenvälin paremmalla puolella. Ja samalla tuli kaikkien aikojen paras osuussijoituksenikin.

Hyvinkin tyytyväinen voin siis suunnistukseeni olla vaikkei kyseessä ollut missään nimessä lähelläkään täydellinen suunnistus. Ja etenemisvauhti oli kyllä melko huono. Mutta kun normaaleja yli kymmenen minuutia isoja pummeja ei tullut yhtään ja viisiminuuttisiakin vain yksi, oli lopputulema hyvä. Pientä tarkkuutta suunnistukseen ja juoksuvauhtia pikkaisen lisää niin mahdollista olisi tälläisellä osuudella mahdollisuuksia noin sijan 600 paikkeille. Eikä sekään vielä mitään mahdottomuuksia vaatisi. Pidemmillä osuuksilla ei vastaaville sijoille olisi mitään mahdollisuuksia.

Maaliintulosta kun oli mennyt vajaa tunti, niin olin käynyt jo Jukola-saunassa, pakkaillut tavarat teltalta ja istuin bussissa matkalla Kangasalan keskustaan. Sieltä sitten otin oman autoni ja jatkoin Lahteen jatkamaan YAG:n seuraamista. Juuri sopivasti klo 9.02 tulin kisakeskukseen ja ehdin reilun kymmenen minuutin turvin seuraamaan omien urheilijoiden suorituksia. Lahdessa vierähti vielä 9 tuntia, jonka jälkeen pääsin ajelemaan kohti Joensuuta.

Hieno oli viikonloppu kokonaisuudessaan.

Tiistain tyttöjen treeni

Tyttöjen normitreenissä olivat tänään mukana Siiri ja Peppi-Rosa. Verryttelyksi tytöt hölkkäilivät vähän, jonka jälkeen nurmella tehtiin erilaisia verryttelyliikkeitä. Tässä vaiheessa Siirillä olo muuttui sen verran sairaaksi, että katsottiin järkevämmäksi lopettaa treeni pelkkään osittaiseen verryttelyyn. Joten Peppi-Rosan kanssa jatkettiin sitten treeni loppuun kahdestaan.

Peppi jatkoi verryttelyn loppuun muutamilla liikkuvuusjutuilla.

Aitakävelyitä ja -drillejä tehtiin noin 11×6-aitaa ja helposti juostiin matalien aitojen yli noin 3×4-aitaa. Päivän varsinaisena pääosiona oli telineistä juostut 3-aidan (76cm, väli noin 8m) juoksut. Noissa keskityttiin erityisesti ensimmäiselle aidalle tuloon. Juoksuja juostiin ehkä noin 10 kertaa.

Aikaa treeniin meni vajaat kaksi tuntia.

Tiistain kuula- ja voimatreeni

Tänään käytiin aamulla treenaamassa Tuulin ja Lumin kanssa. Verryttely sisälsi hölkän lisäksi liikkuvuutta lisääviä liikkumisliikkeitä, voimistelujuttuja korkeuspatjalla, venyttelyt sekä vähän lihaskuntoa.

Tämän jälkeen siirryttiin kuulapaikalle. Siellä heiteltiin ensin muutama heitto kuulanheittoja. Kuulaa työnnettiin ilman vauhtia reilut viisi kertaa ja vauhdilla reilut kymmenen työntöä. Molemmat tytöt työntävät huomenna kuulakisan, joten tämä oli samalla valmistava treeni sitä varten.

Lumin kanssa käytiin työntöjen jälkeen vielä vähän punttisalilla. Siellä tehtiin kahdet noin 6 toiston sarjat hyvin kevyellä painolla etukyykkyä, rinnallevetoa, ylöstyöntöä ja penkkiä.

Treeni kesti reilut puolitoista tuntia.

Nean aitajuoksutreeni

Eilen Nealla oli taas aitajuoksutreeni. Verryttelyhölkkäilyn ja liikkuvuusjuttujen jälkeen tehtiin verryttelyliikkeitä noin 7×20 metriä ja juoksukoordinaatiota noin 6×20 metriä pääasiassa nopeita liikkeitä.

Aitajuoksuosiossa juostiin taas noin kolmea aitaa ajatuksena saada jatkettua perjantaisia hyviä aitajuoksuja. Tällä kertaa aidan ylitykset olivatkin hyviä, haasteita tuli nyt jonkin verran välijuoksussa. Mutta asiansa tämäkin treeni ajoi. Ja aitajuoksun kisakauden avaus voi taas lähestyä.

Treeni kesti puolisentoista tuntia.