Valmentajatausta

Valmentajatausta

Oma ura

Ensimmäiset kokemukset valmentamisesta ja valmennuksen suunnittelusta ovat omalta uralta. Varsinaisesti minulla ei koskaan ole ollut valmentajaa, joten olen itse aina miettinyt mitä ja miksi harjoituksissa teen. Oman uran kokemuksista ja tuntemuksista on peräisin monet niistä ajatuksista, joita nykyäänkin tyrkytän valmennettavilleni.

Toisaalta tämä on myös aiheuttanut sen, että tietyissä harjoitteissa liikevalikoima on melko suppea, koska vahvoja vaikutteita en ole muilta valmentajilta kovin paljoa saanut. Mutta toisaalta se on myös vahvuus, ettei harjoittelussa niin helposti keskitytä epäolennaisuuksiin.

Urheilukoulu vuodesta 1997

Muiden opastamisen yleisurheilun pariin aloitin vuonna 1997, jolloin Lieksassa alettiin Lieksan Urheilijoiden toimesta järjestää ensimmäistä kertaa maksullista yleisurheilukoulua lapsille. Jouduin/pääsin mukaan ohjaustoimintaan heti koska lapsia tuli mukaan niin paljon ettei sen hetkinen ohjaajakapasiteetti (4 ohjaajaa, 103 lasta) riittänyt. Siitä asti olen ollut urheilukoulun ohjaustoiminnassa mukana. Suurimman osan ajasta olen ollut urheilukoulun ”johtoportaassa” suunnittelemassa harjoitusten sisältöä, mutta aina olen ollut myös mukana ohjaustehtävissä. Kesään 2013 asti olin viikottain vetämässä urheilukouluharjoituksia 4-12-vuotiaille lapsille.

Nuorisovalmennusta 2001

Nuorisovalmennusta (yli 12-vuotiaiden valmennusta) pääsin kokeilemaan ensimmäisen kerran vuonna 2001. Parin seuraavan vuoden aikana urheilijamäärä kasvoi sitten sen verran, että kasassa alkoi olla jo nuorisovalmennusryhmä. Vuosien saatossa ohjattavien/valmennettavien määrä kasvoi tasaisesti niin, että enimmillään viikoittaisessa valmennuksessa oli noin kaksikymmentä 13-18-vuotiaista yleisurheilijaa. Urheilijoiden päälajit ovat vaihdelleet koko ajan melkoisesti, suurimmalla osalla pääpaino on kuitenkin ollut hypyissä ja pikajuoksuissa.

Valmennettavien menestys

Tähän mennessä henkilökohtaisessa valmennuksessani olleet urheilijat ovat saavuttaneet noin 25 nuorten sarjojen Sm-mitalia ja yhden aikuisten mitalin. Lisäksi urheilijat joille olen säännöllisesti vetänyt lähinnä fysiikkatreenejä ovat saavuttaneet noin 9 Sm-mitalia. Yksi urheilija on päässyt edustamaan Suomea aikuisten maajoukkueessa ja toinen nuorten MM-kisoissa.
Tällä hetkellä valmennuksessani olevista urheilijoista pääset lukemaan Urheilijat-välilehdeltä.

Valmentajaurani toistaiseksi ehkä paras hetki ajoittuu 14-15-vuotiaiden Sm-kisoihin vuonna 2009 Harjavallassa. Jutta ja Marianne ottivat hienon kaksoisvoiton 15-vuotiaiden tyttöjen korkeudessa, joten eipä kisa olisi paremmin voinut mennäkään. Oikeastaan tuon kisan jälkeen olen ollut vakuuttunut siitä, että reeneissä tehdään pääsääntöisesti oikeita asioita ja vieläpä melkolailla sopivalla rytmillä.

Vuosi 2011 oli minulle valmentajana lähes tulkoon täydellisen menestymisen vuosi. Peräti seitsemän urheilijaa ylsi Sm-mitaleille ja yhteensä he nappasivat 10 Sm-mitalia.

Vuoden 2012 kohokohtana oli Jutan huikea kehittyminen lähestulkoon lajissa kuin lajissa. Kehittymisen ansiosta Jutta otteli itsensä nuorten MM-kisoihin Barcelonaan. Viikon mittainen kisareissu oli huikea motivaation nostattaja vaikkakin oma ottelu-urakka päättyi sairastumisen takia keskeytykseen kuuden lajin jälkeen. Vuoden 2012 kruunasi vielä Jutan ja Hertan kaksoisvoitto 19-vuotiaiden 7-ottelussa Sm-kisoissa. Molemmilla huippukunto tuli esiin juuri kauden tärkeimmissä kotimaisissa kisoissa ja kisavire oli muutenkin loistava.

Vuoden 2013 kovin juttu oli Hertan pääseminen yleisessä sarjassa moniottelujen Eurooppacupiin sekä nuorten Pm-otteluihin. Sm-kisoissa Jutta voitti 19-vuotiaiden ottelumestaruudet hallissa ja ulkona. Kova juttu oli myös Joensuussa kotikentällä Sm-viesteissä kun Iida, Marianne, Niina ja Sanna juoksivat 19-vuotiaiden aitaviestissä neljänneksi muutaman sadasosan päähän Sm-pronssista. Itse olin noissa kisoissa kilpailunjohtajana.

Vastaa