Viimeistelytreeni Jukolaan

Huomisiltana, tai itseasiassa sunnuntaiaamuna, pääsen taas juoksemaan Jukolan Viestiin. Kolmena aiempana vuonna, olen keväisin suunnistanut huomattavan paljon enemmän kuin nyt. Ja juoksulenkkejäkin olen juossut enemmän kuin nyt. Kun vielä ainoa oikea suunnistus tänä keväänä meni heikosti, on ollut pientä jännitystä kuinka viikonlopun suunnistus menee.

Eilen illalla kävin kuitenkin suunnitellusti Joensuun seudun kuntorasteilla, jotka tällä kertaa olivat Enon Vallisärkän maastoissa. Tuo maasto on itselleni sopivan haastavaa, olen ehkä neljästi aiemmin käynyt tuolla suunnistamassa. Kaksi kertaa on mennyt todella huonosti enkä kaikkia rasteja ole löytänyt, yhdesti on mennyt ihan normaalisti ja yhdesti meni todella hyvän tuntuisesti. Tuo hyvä kerta oli kaksi päivää ennen Enon Jukolan viestiä. Eilenkin lähdin sillä asenteella, että olisi hyvä saada onnistunut suoritus, jotta Jukolassa olisi varmempaa lähteä metsään.

Eilisen suunnistuksen teemaksi otin varman etenemisen. Lähdinkin matkaan hyvin varovasti, juoksin alkupätkillä vain kaikkein selkeimmillä pätkillä, käytännössä siis poluilla ja teillä. Metsäosuudet kävelin rauhassa ja yritin pysyä hyvin kartalla. Ensimmäiset neljä rastia löytyivätkin hyvin.

Rasteille 5 ja 6 tein pienet koukut, mutta omaksi ilokseni pystyin hyvin nopeasti paikantamaan itseni ja suuntaamaan rasteille. Näillä rasteilla laskisin hyvään normisuoritukseen verrattuna tulleen pummia ehkä noin puoli minuuttia molemmilla.

Tässä vaiheessa sitten lisäsin vauhtia, mutta silti seuraavat kolme rastia (7-9) löytyivät suoraan. Ysille tullessa kuuluikin sitten päivän ensimmäiset ”KuJy”-huudot. Ja se saikin sitten keskittymisen hieman herpaantumaan ja lähdin rastilta ihan väärään suuntaan. Onneksi huomasin tuon heti ja sain paikattua nopeasti, pummia tuli ehkä kokonaisuudessaan puolisen minuuttia. Rastit 10-14 löytyivät taas hyvin ja vauhtiakin oli minun suunnistukseksi hyvin. Rastilta 14 lähdin jotenkin huolimattomasti taas vähän väärään suuntaan, mutta onneksi senkin sain paikattua ehkä puolisen minuutin pummilla.

Tämän jälkeen olikin sitten jäljellä enää maalirastille juokseminen. Siinä kuitenkin häröilin ehkä kolmen minuutin pummin. Ihan ei siis kasetti kestänyt loppuun asti.

Mutta 5,7 kilometrin rata ajassa 1.06 oli tähän saumaan hyvä suoritus. Vauhti ei missään nimessä ollut päivän maksimia ja ilman maalirastin huolimattomuutta aika olisi ollut noin 1.03.

Tästä kyllä voi luottavaisena lähteä Jukolan metsiin. Siellä tavoitteena on ottaa ensimmäinen rasti varman päälle ja alku muutenkin rauhallisesti. Loppupätkällä sitten lisäillään vauhtia mutta yritän mahdollisimman hyvin pysyä kuitenkin kartalla