Tulosten uutisoinnista

Yhtenä seuratoiminnan tärkeimmistä tavoitteista on saada mahdollisimman moni harrastaja pysymään lajin parissa mahdollisimman kauan. Valmentajilla ja ohjaajilla tähän liittyy vielä se, että valmennustoiminnan pitäisi olla sillä tavalla nousujohteista, että valmennettavien tulosten olisi hyvä kehittyä koko ajan.

Urheiluun liittyy oleellisesti myös kilpailut, ja kilpailuissa joku voittaa ja joku jää viimeiseksi. Osassa lajeista eri kilpailujen tuloksia voi helposti vertailla keskenään (esim. kuulantyöntö), joissain lajeissa lopputulokseen vaikuttaa oleellisesti vastustaja (esim. pallopelit) ja joissain lajeissa olosuhteet vaihtelevat kaikissa kisoissa (esim. hiihto). Yhteistä kaikille lajeille kuitenkin on, että niiden tuloksista uutisoidaan.

Esimerkkejä 11-vuotiaasta ja 23-vuotiaasta

Lasten vanhemmat kehuvat Facebookissa kuinka 11-vuotias juniori voittaa mestaruuksia ja mitaleita. Seurojen nettisivuilla on juttu samasta kisasta jossa mainitaan kuinka 11-vuotias tekee piirinennätyksen ja Suomen tilaston kakkostuloksen lajissaan. Paikallislehdessäkin on vielä juttu ja siellä on maininta kuinka paikkakunta pysyy tulevaisuudessakin urheilurintamalla näkyvillä kun sieltä ponnistaa tälläisiä lahjakkuuksia. Maakuntalehden kisajutussa on mainittu kyseinen juniori pm-kisojen päivän tähtenä piirinennätyksensä ja Suomen tilaston kakkostuloksensa ansiosta.

23-vuotias nuori aikuinen yltää Kalevan Kisoissa ensimmäistä kertaa pisteille, seitsemänneksi. Omaan ennätykseen hän ei yllä mutta tekee kuitenkin omaan tasoonsa nähden perustuloksen. Urheilijan vanhemmat päivittävät Facebookkiin kuinka iloisia ovat lapsensa edesottamuksista. Seuran nettisivuillakin on juttu, jossa todetaan pistesija mutta mahdollisuuksia olisi ollut parempaankin. Paikallislehdessä julkaistaan myös juttu, siinä on lyhyesti todettu paikallisen seuran urheilijan olleen seitsemäs lajissa jonka voitti kansallinen urheilusuuruus. Jutun vieressä on tuplakokoinen juttu paikallisen E-juniorijoukkueen vieraspelistä naapurikunnassa. Maakuntalehdessä Kalevan Kisoista on puolen sivun juttu, siinä mainitaan kyseisen urheilijan sijoittuminen seitsemänneksi itselleen heikolla tuloksella.

Mitä ylläolevat uutisoinnit tarkoittavat?

Kuten alussa jo sanoin, valmentajilla pitäisi tarkoituksena olla valmennettavien tason nosto koko ajan. Ja toisaalta seuran tavoitteena mahdollisimman monen harrastajan jatkaminen mahdollisimman kauan. Tällöin myös uutisoinnin kannattaisi olla sellaista, että se kasvaa iän karttuessa. Jos valmennuksessa käytetään aikuismaisia keinoja (esim. runsaat happovedot, kova voimaharjoittelu, runsaat vauhtiloikat, runsaat leirivuorokaudet, ulkomaan leirit yms.) 10-15-vuotialle, on tuloksen teko mahdollisuudet hurjat mutta kehitysnäkymät 15 ikävuoden jälkeen heikot.

Täysin sama koskee uutisointia. Jos hehkutetaan 11-vuotiaan piirinennätystä tai Suomen tilastotulosta vanhempien Facebookissa, seuran nettisivuilla/Facebookissa ja paikallis-/maakuntalehdissä , miten uutisointi voi enää kehittyä vuosien saatossa? Vastaus on ettei juuri mitenkään. Vaikka kaikki tahot (vanhemmat, seurat ja lehdet, jotka tosin julkaisevat seuran lähettämät jutut) haluavat tehdä hyvää uutisoinneillaan, tekevät he lopulta vain vaikeammaksi sen, että harrastajat pysyisivät pitkään lajin parissa. Eihän siinä vaan ole mitään järkeä, että 11-vuotiaan piirinennätyksestä uutisoidaan yhtä paljon (eli käytännössä yhtä hyvänä urheilusuorituksena) kuin Kalevan Kisojen pistesijaa. 15-vuotiaana nuoresta saattaa jo tuntua, että hänestä on ollut ihan tarpeeksi juttuja lehdissä. Tai mikä vielä pahempaa hänestä saattaa tuntua, että hän on jo hyvä urheilija kun lehdetkin hänestä kirjoittavat. Jos tälläinen ajatus hiipii mieleen, tarkoittaa se usein sitä, että nuori alkaa nostaa itseään turhan korkealle jalustalle. Ja usein jalusta romahtaa siinä vaiheessa kun juttujen määrä ei enää kasvakaan vaan päinvastoin alkaa vähentyä.

Aikoinaan (noin vuodet 2000-2010) teimme Ilkan (joka siis on isoveljeni) kanssa kaikki Lieksan Urheilijoiden uutiset nettiin ja toimitimme Lieksan Lehteenkin juttupohjat. Aluksi teimme jutut ja otsikot niin, että huomioimme kaiken ikäisten tulokset lähes samalla tavalla. Jossain vaiheessa sitten itse huomasimme, että eihän 10-vuotiaan kova tulos vaadi oikeastaan mitään muuta kuin lahjakkuutta, kun vastaavasti 15-vuotiaan Sm-kisarajan ylitys on jo usein tulosta parin vuoden systemaattisesta harjoittelusta. Tässä vaiheessa teimmekin radikaalin linjavedon: Sm-kisaikäisten Sm-kisarajojen ylitys on (lähes) aina kovempi tulos kuin alle 13-vuotiaiden tulokset. Kun meillä oli seurassa kasvamassa noihin aikoihin kaikkien aikojen kovin ikäluokka (1992-1994 syntyneet), halusimme ettei heidän tuloksiaan hehkutettaisi liian aikaiseen liian paljoa. Ja vastaavasti lisääntyvällä 14-17-vuotiaiden näkyvyydellä halusimme tukea tuon ikäisiä nuoria jatkamaan entistä määrätietoisempaan urheilemiseen.

Omia ohjeitani tulosten uutisoinnille

Jos saisin itse päättää pienten ja keskisuurten yleisurheiluseurojen uutisoinnista, tekisin seuraavantyyppisiä linjavetoja:

Alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmat: uutisointi mielellään tapahtumien tunnelmasta. Mitalleista voi vähän mainita, mutta tilastot ja piirinennätykset eivät ole järkeviä uutisoida.

Seurojen ja paikallislehtien uutiset 9-13-vuotiaiden osalta: piirinmestaruuskisojen mitalisijoituksia voi uutisoida. Pienemmissä kisoissa voi jonkun yksittäisen tuloksen/sijoituksen nostaa juttuun. TJIG ja YAG-kisoista hyvät sijoitukset voi mainita jutuissa. Suomen tilastojen sijoituksia ei kannattaisi julkaista jutuissa, piirinennätyksistä voi mainita mutta niistä ei kannata erikseen uutisoida. Paikallislehdissä riittää pääasiassa tulokset kisoista, jos kisat ovat pääasiassa lasten kisat niin jutussakin voi sitten mainita joitain lasten tuloksia yms. Paikallislehtien osalta keskittyisin tämän ikäisissä lähinnä normaaliin harrastustoimintaan, eli juttuihin harjoitusryhmistä ja kisoissa juttuihin haastateltavat ”arvottaisiin” eikä siis valittaisi menestyksen perusteella.

Seurojen ja paikallislehtien uutiset 14-17-vuotiaiden osalta: kaikki Sm-kisarajan ylitykset kannattaa uutisoida. Piirinmestaruuskisojen menestyjät kannattaa jutuissa mainita. Sm-kisajutuissa kaikki osallistujat (jotka siis ovat Sm-kisarajan tehneet) ovat jo sen tasoisia, että jutuissa kannattaa mainita vaikkei mitaleille tai pistesijoille yltäisikään. Suomen tilaston sijoituksia ei kesken kauden kannata juurikaan tutkailla, ei ainakaan uutisoida. Kauden lopulla, kun kaikki urheilijat ovat kilpailleet useissa lajeissa, niistä vasta alkaa nähdä ”oikeita” sijoituksia. Kauden alun uutiset  tyyliin ”Ville heitti tilastokakkoseksi”, ovat lähinnä tilastoharhaa ja ylimääräisten paineiden luomista, niitä kannattaa siis välttää. Tämänkin ikäisten uutisoinnissa kannattaa kuitenkin käyttää malttia, turhan usein saman urheilijan tuloksia ei kannata uutisoida näyttävästi.

Seurojen ja paikallislehtien uutiset yli 18-vuotiaiden osalta: Yli 18-vuotiaat ovat niitä, keneen liittyviä uutisia kannattaa julkaista paljon. Kansallisissa kisoissa menestyminen, Sm-kisarajojen tekeminen, Sm-kisamenestys, Kalevan Kisa-rajojen rikkominen ja Kalevan Kisa -tulokset ovat kaikki sellaisia joista kannattaa kertoa. Ja Kalevan Kisa -urheilijoilla omien ennätysten tekeminen on myös aina sellainen asia, jonka voi uutisissa mainita. Aikuisilla tuloksista voisi kertoa jo hieman muutakin kuin pelkän tuloksen, kisan eteneminen jne. ovat sellaisia joista voi kertoilla jotain.

Yhteenveto

Lapsilla tulokset tulevat pääasiassa peruslahjakkuuden ansiosta, nuorilla tulosten takana on jo jonkin verran harjoittelua ja aikuisilla harjoittelu on pääsyy tuloksiin. Uutisoinnissakin tämä kannattaisi huomioida. Lapsilla suorituksia ei kannata verrata toisiin (esim. tilastot ja ennätysluettelot), koska fyysiset kehityserot ovat niin valtavia. Nuorten edesottamuksia kannattaa huomioida seurojen kisajutuissa lapsia enemmän, heillä seuran antama huomiointi voi hieno lisäpiristysruiske harjoittelun motivointiin. Aikuisten tekemät hyvät tulokset ansaitsevat aina isomman huomion kuin lasten tulokset. Kalevan Kisojen pistesijasuoritus on aina kovempi suoritus kuin 14-19-vuotiaiden nuorten sarjan Sm-mitali. Ja vastaavasti minusta 14-19-vuotiaiden Sm-kisojen pistesija on kovempi kuin 9-13-vuotiaiden piirinennätys tai Suomen tilaston hyvä sijoitus. Nämä olisi hyvä huomioida juttujen palstamillimetreissä.