Viikonloppuna kisattiin 14-15-vuotiaiden Sm-mitaleista Saarijärvellä ja 16-17-vuotiaiden vastaavissa kisoissa Espoossa. Itse jouduin tällä kertaa valitsemaan kahden kisan väliltä toisen ja valinta kohdistus Saarijärveen. Jutun lopussa on myös videot Saarijärven kisojen suorituksista.
Parin viikon ajan itselläni on ollut sellainen fiilis, että olen päässyt taas valmentamisen ytimeen. Treenejä on pyritty tekemään parhaalla mahdollisella tavalla, mikä on tarkoittanut mm. sitä, että harjoituksen sisällöt on pyritty pitämään niin hyvinä kuin mahdollista (joka on tarkoittanut mm. normaalin harjoitusryhmän pilkkomista pienempiin osiin) ja lisäksi kentällä vietettyä aikaa on jopa nostettu aiemmasta. Näiden viimeisten viikkojen aikana on pyritty nostattamaan urheilijoiden kisavire parhaaksi mahdolliseksi. Ja viikonlopun perusteella siinä näköjään taas suurimmaksi osaksi onnistuttiinkin.
Yhteensä kisaamassa oli kuusi reeneissämme käynyttä urheilijaa ja alla jokaisen urheilijan viikonlopun kisaamiset sen perusteella mitä näin Saarijärvellä ja kuulin Espoosta sekä vähän taustoja:
Sofia T14 80 metrin aidoissa pronssia ennätyksellään 11,95
Sofia on ollut reilun viikon ajan enemmän tai vähemmän sairaana. Viikko sitten maanantaina kuitenkin Seuracupissa syntyi hieman kipeänäkin ennätys 12,13. Sen jälkeen ennen Sm-kisoja ei mitään voitu treenata vaan odoteltiin jotta tauti helpottaisi. Jo keskiviikkona päätettiin, että perjantain 300 metrin aidat täytyy jättää väliin ja toivoa, että olotila olisi lauantaina sellainen, että kisaamaan pääsisi. Perjantaina kuitenkin vielä nosti jonkin verran lämpöä mutta lauantaina aamulla olo oli onneksi sellainen, että kisaan mukaan uskalsi lähteä. Aamun alkuerän verryttely tehtiin normaalia kevyempänä, jottei vähäiset voimat enää vähenisi ja kisajuoksu olikin perushyvä. Jo siinä tuli ennätys 12,01 ja paikka finaaliin varmistui. Ennen finaalia oli niin paljon aikaa, että Sofia lähti majapaikkaan lepäämään. Loppukilpailun verryttelyssä olo oli hieman parempi kuin aamulla, joten verryttelykin tehtiin hieman reippaammin. Alkuerien viidenneksi nopein aika oli antanut pieniä viitteitä jopa mitalimahdollisuuksista, joten loppukilpailun ohjeena yritin painottaa sitä, että viimeiset välitkin on juostava hyvällä rytmillä. Loppukilpailu olikin Sofialta tosi hyvä juoksu ja kun tyttöjä kaatuili vierestä, otti Sofia upeasti Sm-pronssia ennätyksellään 11,95. Loistosuoritus siis.
Siirille T14 pituuden viides sija 520:llä ja kolmiloikan hopea 11,29:llä
Siiri on ollut reilun kuukauden ajan osittain meidän ryhmän treeneissä mukana ja osittain edelleen Savonlinnassa. Nyt kuitenkin esimerkiksi viimeisen reilun viikon ajan kaikki viimeistelytreenit tehtiin Joensuussa. Kuitenkin etukäteen sovittiin Siirin ja häntä Savonlinnassa valmentavan Noora Sipisen kanssa, että Noora hoitaa kaikki valmennukselliset asiat Sm-kisoissa, ettei ohjeita tule kahdelta taholta. Tällä haluttiin poistaa kaikki häiriötekijät itse kisasta. Joten olin siis vain seuraamassa Siirin molemmat kisat mutta kaikki tekniset ohjeet menivät Nooran kautta, itse ainoastaan olin mukana tsemppaamassa.
Lauantain pituuskisa oli tavallaan ”verryttelyä” sunnuntain loikkakisaan, jossa etukäteen oli vieläkin paremmat menestysmahdollisuudet. Pituuskisa meni kuitenkin hyvin ja Siiri hyppäsi ennätyksensä 520, jolla tuli viides sija. Sunnuntain kolmiloikkakisassa Siiri loikkikin koko kisan ajan hyviä loikkia ja oli pitkään kisan kakkostilalla ensimmäisellä kierroksella syntyneellä ennätyksellään 10,89. Viidennellä kierroksella Siiri kuitenkin tippui kolmanneksi ja juuri ennen viimeistä hyppyään neljänneksi. Pari viimeistä kierrosta on Sm-kisoissa perinteisesti niitä, joilla loikkaajat innostuvat koviin tuloksiin ja niin teki myös Siiri jännittävässä paikassa. Uran parhaat loikat veivät kisan kärkeen uuden metrin luvun ylittyessä komeasti 11,29:llä. Kisan viimeinen hyppääjä kuitenkin paransi hänkin tulostaan reilusti ja Siiri sai näin hopeaa. Ja Savonlinnan Riento vielä joukkuekultaakin, lähes täydellinen kisa siis Siiriltä.
Peppi-Rosa T15 80 metrin aitojen yhdeksäs 12,74:llä
Pepilläkin oli hieman sairastumisen riski olemassa ennen kisaa, mutta näin jälkikäteen sanottuna onneksi olo oli vielä ihan hyvä lauantaiaamuna, jolloin kisakin oli. Sunnuntaina olo olisi ollut vielä sairaampi.
Pepillä kohdalla oli tiedossa, että loppukilpailuun pääseminen vaatisi ennätysjuoksua. Peppi hoitikin oman osuutensa hyvin, juoksu oli ehjä kokonaisuus ja aikakin oli ennätystä sivuava 12,74. Loppusijoitus oli yhdeksäs ja eroa kahdeksanteen jäi vain 5 sadasosaa. Pientä harmitusta aiheutti se, että Pepin erässä vastatuulta oli 1,0 m/s kun aikavertailun kautta jatkoon päässeet pääsivät juoksemaan 2,0 m/s myötätuuleen.
Oona T15 kolmiloikan 16:s tuloksella 10,20
Oonan kolmiloikka sunnuntaiaamuna oli erikoinen kisa. Oonalla vauhtijuoksun kanssa oli todella isoja haasteita, ja tuollaiset ongelmat kolmen hypyn kisassa eivät yleensä edesauta parhaan mahdollisen tuloksen tekemistä. Ensimmäisellä kierroksella askelmerkki jäi 1,15 metriä ponnistusviivasta. Merkkiä ei kuitenkaan muutettu hypyn jälkeen mihinkään, koska luotettiin että toisella kierroksella juoksu kulkisi paremmin. No juoksuhan kulkikin, mutta hyvä hyppy meni noin kengän mitan yliastutuksi. Viimeiseen hyppyyn sitten merkkiä siirrettiin hieman kauemmaksi ja Oona sai sillä tulokseksi 10,20. Ihan perustulos siis, muttei todellakaan sitä, mihin kisassa olisi ”oikeasti” ollut mahdollisuuksia hypätä. Sijoitukseksi tuli 16. eli kolme viimeistä kierrosta jäivät haaveeksi.
Emilia N16 100 metrillä 13. ajalla 12,96, 100 metrin aidoissa kuudes ajalla 14,78 ja 200 metrillä seitsemäs ajalla 26,80
Joskus on minunkin urheilijat urakoineet Sm-kisoissa useita lajeja ja kisastartteja, mutta Emilian viikonlopun ohjelmasta tuli kovempi kuin kellään aiemmin. Perjantaina Emilia juoksi 100 metrin alkuerän ja välierän, lauantaina 200 metrin alkuerän ja 100 metrin aitojen alkuerän ja finaalin sekä sunnuntaina 200 metrin alkuerän ja finaalin. Kun vielä tällä hetkellä nopeustaso on sellainen, että hyvä onnistuminen riittää juuri ja juuri jokaisella matkalla finaaliin, täytyi oikeastaan kaikki juoksut piti juosta täysillä. Kun itse en vielä paikalla ollut, tein Sm-kisoissa yhdesti aiemmin (viime vuonna T15 pika-aidoissa varaslähtö) mukana olleelle Emilialle viikonlopulle etukäteen minuuttiaikataulun jotta verryttelyt, ruokailut yms. olisivat etukäteen tiedossa ja helpottaisivat kisoissa toimimista.
Perjantain 100 metrin alkuerissä Emilia oli eränsä viides ajalla 13,27 (-1,9 m/s), ja sijoittui sillä koko porukan 12:nneksi. Tässä kävi pieni tuuri kun vastatuulta oli neljässä erässä kaikkein vähiten juuri Emilian erässä. Välierä juostiin sitten 3,6 m/s myötäiseen ja siinä Emilia oli eränsä seitsemäs ajalla 12,96. Kokonaissijoituksena oli 13. Finaaliin olisi pitänyt juosta 12,74, joka olisi saattanut olla lähellä, jos lähtö olisi saatu treenattua parempaan kuntoon.
Lauantai alkoi 200 metrin alkuerällä. 2,0 m/s myötäiseen juostussa juoksussa Emilia pystyi jopa hieman passailemaan. Erän kakkosaika 27,25 oikeutti sunnuntain välieriin. Kakkosen jälkeen oli vajaat kaksi tuntia ennakolta viikonlopun tärkeimpään starttiin, eli 100 metrin aitojen alkueriin. Siinä oli taas käydä todella huono tuuri kun Emilian erässä oli vastaista tuulta 3,5 m/s ja toisissa erissä -0,1 ja +2,9. Emilia juoksi kuitenkin vastaiseenkin hyvin ajan ollessa 14,99 ja paikka finaaliin tuli viimeisenä. Finaalissa sitten myötäistä oli taas 1,8 ja Emilia juoksi hyvän juoksun ajan ollessa 14,78 vaikka alla oli kahdelta päivältä jo neljä starttia. Sijoitukseksi juoksussa tuli hienosti kuudes.
Sunnuntai oli kahden tiukan päivän jäljiltä jo melkoista selviytymistaistelua, mutta kisarasitusta oli varmasti jo monella muullakin. 200 metrin välierissä oli olemassa hyvällä juoksulla jopa selviytyä finaaliin. Ja sinnehän Emilia itsensä runttasikin ajalla 26,99 (-0,5 m/s) ollen välierien seitsemäs. Väliä ensimmäiseen karsiutujaan jäi vielä 4 sadasosaa. Loppukilpailuun lähtiessä oli jo selvää, että edellispäivien sekä välierän juoksut painaisivat Emilialla ja muillakin niin paljon, ettei finaalista tulisi mikään ennätystykitys. Emilia päätti viikonlopun urakkansa kuitenkin hyvään juoksuun kun 0,8 m/s vastatuuleen juostussa kisassa ajaksi saatiin 26,80 ja sijoitukseksi hyvä seitsemäs sija.
Kokonaisuudessaan Emilialta viikonloppu meni kyllä loistavasti ja kokemusta Sm-kisoista kertyi roppakaupalla. Jos jossain yhdessä lajissa olisi haettu hyvää sijoitusta oli varmaan hieman parempia sijoituksia ollut otettavissa mutta näin moneen lajiin osallistumalla kokemusta, kovia startteja ja juoksukovuutta saatiin kerralla melkoisesti. Ja nämä kokemukset kyllä auttavat tulevissa kisoissa ja tulevina vuosina.
Tuuli moukarissa ilman tulosta ja kuulassa 18. tuloksella 9,81
Ja kun kaikilla ei aina voi mennä hyvin, sattui huono kisapäivä tällä kertaa Tuulille. Moukarissa pyörähdykset eivät olleet samanlaisia kuin treeneissä ja perjantain viimeistelyheitoissa. Pöytäkirjaan merkittiin vain kolme raksia. Harmi homma, kun varastossa olisi kykyjä selkeään omaan ennätykseen. Mutta joskus menee näin. Moukarin jälkeen kuulakisa ei mennyt paljoa paremmin. Yksi mitattu työntö ja sillä vain 9,81 ja sijoitukseksi 18. Tämä meni varmaan suurimmaksi osaksi moukarin pettymyksen piikkin. Moukarin epäonnistumisen pääsyynä lienee se, ettei harjoitus- ja kisaheittoja sittenkään ollut vielä tarpeeksi, jotta Sm-kisoissa olisi helposti voinut heittää samalla tasolla kuin treeneissä.
Tässä Saarijärven videot jutussa mainitussa järjestyksessä: