Aihearkisto: Anssi

Jukolan viestikin viime viikonloppuna

Viime viikonloppu oli melkolailla kiireinen. Perjantai-illasta sunnuntaihin olin seuraamassa nuorten Youth Athletics Gameseja Lahdessa. Ja sen lisäksi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kävin juoksemassa Jukolan Viestissä Kangasalalla.

Tällä kertaa pääsin juoksemaan viestin lyhyintä osuutta, eli nelososuutta, jolla matkaa kartalla oli vain 7,2 kilometriä. Tuo osuus oli tällä kertaa juuri sopiva kun oma juoksukunto on melko kehnolla tasolla ja varsinaisia suunnistuskertojakaan ei tälle vuodelle ole kuin kaksi alla, joista niistäkin ensimmäinen oli todella huono suoritus.

Nyt nuo YAG:t vielä tekivät viimeisten päivien valmistautumisen hyvin puutteelliseksi, joten etukäteen oma suoritus jopa jännitti jonkin verran. Kun juoksukunto on näin kehnolla tasolla, loin omaksi taktiikakseni mahdollisimman tarkan suunnistamisen vauhdin kustannuksella. Siis tarvittaessa vaikka kävelisin rastivälit, kunhan vain välttäisin isot pummit. Ja lisäksi pyrin lauantain ruokailut ja nesteiden nauttimiset tekemään niin hyvin kuin mahdollista.

Tärkeimmäksi suunnitelmaksi oli asettanut sen, että alku pitää tulla hyvin. Ja lisäksi kun tv-lähetystä teltalla seurailin, sieltä näkyi kuinka useampi kärkijoukkue pummasi nelososuudella heti ekaa rastia. Joten itse päätin lähteä matkaan vieläkin varovaisemmin. Ensimmäisillä rastiväleillä hölkkäilin vain hyvillä urilla, kaikki vähänkään epävarmemmat kohdat kävelin. Ekat neljä rasti löytyikin melko kivasti.

Sitten neljänneltä rastilta lähdettäessä numerolappu repsahti irti ja jäi yhden hakaneulan varaan. Sitä sitten kävellessä asettelin kunnolla kiinni ja ilmeisesti sen takia ajauduin turhan paljon oikealle. Ja rastia ottaessa tuli ensimmäinen varsinainen pummi, parin minuutin luokkaa. Mutta etsimistä ei tullut vieläkään vaan lähinnä ylimääräisen matkan kävelyä. Tässä vaiheessa kohdalle sattui myös yksi tuttu tyyppi Joensuusta, joka oli samalla osuudella. Itse asiassa koko loppu matka mentiin yhdessä, vain yksi hajonta taisi matkalla olla meillä eri. Tämä samaa vauhtia eteneminen suunnilleen samantasoisen suunnistajan kanssa oli varmasti etenemisvauhdin kannalta äärimmäisen hyvä asia. Ja samalla jäi monta pummiminuuttia pois loppuajasta.

Tämän jälkeen pari seuraavaa väliä meni todella hyvin vaikkei vauhtia paljoa ollutkaan. Sitten tuli selkeästi haastava rastipiste ja vaikea lähestyminen. Kuitenkin tuota rastia pummattiin turhan reilusti, nelisen minuuttia. Onneksi tuostakin ajasta valtaosa käveltiin täysin oikeaan suuntaan. Tämän jälkeen taas muutama seuraava rasti löytyi riittävän hyvin pienellä etsinnällä.

Rastille numero 14 oli sitten lähellä tulla kunnon pummi. Tuon välin tulin täysin omalla suunnistuksella ja olin ajautumassa pahasti vasemmalta ohi. Onneksi hoksasin, että takana tulleet olivat oikaiseet rastia kohti jo hieman aiemmin ja omalla paikkausliikkeellä pummia tuli vain kolmisen minuuttia. Tämän jälkeen seuraava rasti tuli kohtalaisesti ja sitä seuraava hyvin.

Tässä vaiheessa alkoi jo maalikin häämöttää kun jäljellä oli enää kaksi oikeaa rastia. Mutta niin vain pieni hyvänolon tunne melko onnistuneesta suunnistuksesta toi myös reitin pahimman pumminkin. Rastivälillä nimittäin useamman suunnistajan voimin ajauduttiin selkeästi oikealle. Onneksi lähdettiin taas paikkaamaan täysin oikeaan suuntaan. Usean minuutin ajan etsittiin rastia aina kiveltä kivelle etsien. Ja samaan tahtiin tuli myös lisää rastin etsijöitä. Lopulta rasti löydettiin ja rastivälianalyysin mukaan pummia tuli 5 minuuttia.

Viimeinen oikea rasti löytyi sitten hyvin. Vaihtoon tullessa tein vielä viimeisen mokan kun kävin ensin katsomassa oikeaa rastia mutta luin rastikoodin huolimattomasti, joten juoksin vielä toiselle rastille. Ja kun siinäkin koodi oli väärin niin palasin sille aiemmin katsomalleni. Ja se siinä olikin ollut aivan oikea koodi. Tämän jälkeen edessä oli enää loppuspurtti osuuden loppuun ja uuden kartan antaminen Ilkalle.

Omalla osuudellani aikaa meni 1.28,53, jolla sijoituin osuudellani 828:nneksi. Yhteensä joukkueita oli mukana reilut 1900, joten olin osuudellani puolenvälin paremmalla puolella. Ja samalla tuli kaikkien aikojen paras osuussijoituksenikin.

Hyvinkin tyytyväinen voin siis suunnistukseeni olla vaikkei kyseessä ollut missään nimessä lähelläkään täydellinen suunnistus. Ja etenemisvauhti oli kyllä melko huono. Mutta kun normaaleja yli kymmenen minuutia isoja pummeja ei tullut yhtään ja viisiminuuttisiakin vain yksi, oli lopputulema hyvä. Pientä tarkkuutta suunnistukseen ja juoksuvauhtia pikkaisen lisää niin mahdollista olisi tälläisellä osuudella mahdollisuuksia noin sijan 600 paikkeille. Eikä sekään vielä mitään mahdottomuuksia vaatisi. Pidemmillä osuuksilla ei vastaaville sijoille olisi mitään mahdollisuuksia.

Maaliintulosta kun oli mennyt vajaa tunti, niin olin käynyt jo Jukola-saunassa, pakkaillut tavarat teltalta ja istuin bussissa matkalla Kangasalan keskustaan. Sieltä sitten otin oman autoni ja jatkoin Lahteen jatkamaan YAG:n seuraamista. Juuri sopivasti klo 9.02 tulin kisakeskukseen ja ehdin reilun kymmenen minuutin turvin seuraamaan omien urheilijoiden suorituksia. Lahdessa vierähti vielä 9 tuntia, jonka jälkeen pääsin ajelemaan kohti Joensuuta.

Hieno oli viikonloppu kokonaisuudessaan.

Viimeistelytreeni Jukolaan

Huomisiltana, tai itseasiassa sunnuntaiaamuna, pääsen taas juoksemaan Jukolan Viestiin. Kolmena aiempana vuonna, olen keväisin suunnistanut huomattavan paljon enemmän kuin nyt. Ja juoksulenkkejäkin olen juossut enemmän kuin nyt. Kun vielä ainoa oikea suunnistus tänä keväänä meni heikosti, on ollut pientä jännitystä kuinka viikonlopun suunnistus menee.

Eilen illalla kävin kuitenkin suunnitellusti Joensuun seudun kuntorasteilla, jotka tällä kertaa olivat Enon Vallisärkän maastoissa. Tuo maasto on itselleni sopivan haastavaa, olen ehkä neljästi aiemmin käynyt tuolla suunnistamassa. Kaksi kertaa on mennyt todella huonosti enkä kaikkia rasteja ole löytänyt, yhdesti on mennyt ihan normaalisti ja yhdesti meni todella hyvän tuntuisesti. Tuo hyvä kerta oli kaksi päivää ennen Enon Jukolan viestiä. Eilenkin lähdin sillä asenteella, että olisi hyvä saada onnistunut suoritus, jotta Jukolassa olisi varmempaa lähteä metsään.

Eilisen suunnistuksen teemaksi otin varman etenemisen. Lähdinkin matkaan hyvin varovasti, juoksin alkupätkillä vain kaikkein selkeimmillä pätkillä, käytännössä siis poluilla ja teillä. Metsäosuudet kävelin rauhassa ja yritin pysyä hyvin kartalla. Ensimmäiset neljä rastia löytyivätkin hyvin.

Rasteille 5 ja 6 tein pienet koukut, mutta omaksi ilokseni pystyin hyvin nopeasti paikantamaan itseni ja suuntaamaan rasteille. Näillä rasteilla laskisin hyvään normisuoritukseen verrattuna tulleen pummia ehkä noin puoli minuuttia molemmilla.

Tässä vaiheessa sitten lisäsin vauhtia, mutta silti seuraavat kolme rastia (7-9) löytyivät suoraan. Ysille tullessa kuuluikin sitten päivän ensimmäiset ”KuJy”-huudot. Ja se saikin sitten keskittymisen hieman herpaantumaan ja lähdin rastilta ihan väärään suuntaan. Onneksi huomasin tuon heti ja sain paikattua nopeasti, pummia tuli ehkä kokonaisuudessaan puolisen minuuttia. Rastit 10-14 löytyivät taas hyvin ja vauhtiakin oli minun suunnistukseksi hyvin. Rastilta 14 lähdin jotenkin huolimattomasti taas vähän väärään suuntaan, mutta onneksi senkin sain paikattua ehkä puolisen minuutin pummilla.

Tämän jälkeen olikin sitten jäljellä enää maalirastille juokseminen. Siinä kuitenkin häröilin ehkä kolmen minuutin pummin. Ihan ei siis kasetti kestänyt loppuun asti.

Mutta 5,7 kilometrin rata ajassa 1.06 oli tähän saumaan hyvä suoritus. Vauhti ei missään nimessä ollut päivän maksimia ja ilman maalirastin huolimattomuutta aika olisi ollut noin 1.03.

Tästä kyllä voi luottavaisena lähteä Jukolan metsiin. Siellä tavoitteena on ottaa ensimmäinen rasti varman päälle ja alku muutenkin rauhallisesti. Loppupätkällä sitten lisäillään vauhtia mutta yritän mahdollisimman hyvin pysyä kuitenkin kartalla

Suunnistuskauden avaus

Keskiviikkona kävin avaamassa myös suunnistuskauden Lieksan Rastin kuntosuunnistuksissa. Suunnistus oli Sittalammen ympäristössä, joten maasto oli hyvinkin helppoa. A-rata oli 4,4 kilometrin mittainen. Aikaa tuohon meni hieman vajaat 34 minuuttia.

Tänä keväänä en ole vielä juoksulenkeilläkään käynyt, joten juokseminen ei varsinaisesti kovin helppoa ollut. Mutta tulipahan kausi aloitettua. Reilu kuukausi on aikaa Jukolan Viestiin.

1002 kilometriä kasassa – hiihtourakka valmi

Perjantaina sain talven hiihtotavoitteen täyteen kun 31 kilometrin lenkin ansiosta täyteen tuli 1002 kilometriä. Toissa talvena hiihdin tasan tuhat kilometriä ja viime talvena kilometrin enemmän. Tänä vuonna tavoitteena oli jälleen lisätä tuohon yksi kilometri. Alkutalvena kilometrejä tulikin ihan kivasti mutta helmikuussa hiihtopäiviä tuli sen verran vähän, että jopa itseltäni meinasi hieman uskoa loppua tavoitteeseen pääsystä.

Onneksi kuitenkin kelit pysyivät hyvinä ja lunta oli niin paljon, että vuoden parhaat kelit tulivat nyt huhtikuun puolella. Tällä viimeisellä viikolla kävin maanantaista perjantaihin joka aamu hiihtämässä 20-37 kilometrin lenkkejä ja näin tavoite lopulta tuli täyteen. Tarvittaessa vielä tulevallakin viikolla olisi ollut mahdollista kasata lisäkilometrejä mutta nyt siis perjantain jälkeen ei enää suksille tarvitse nousta.

Tällä kertaa talven hiihtokilometrit tulivat sillä tavalla ”erikoisesti”, ettei mukana ollut yhtään laturetkeä eikä aiempina talvina pidettyä ”mummolan 12 tai 24 tunnin hiihtoa”. Enkä käynyt kilometrejä kasaamassa jäähiihtoinakaan kertaakaan. Lisäksi kaikki hiihdot olivat aamupäivien tai päivien aikana niin, etten suksilla ollut kertaakaan klo 15:n jälkeen eli kaikki hiihdot tulivat valoisen aikaan.

Tiistaiaamun hiihtolenkki

Tänään pistäydyin aamulla taas hiihtämässä. Hiihtokelit ovat tällä viikolla aamuisin aivan loistavat. Nytkin ladut olivat lähes täydellisessä kunnossa ja luisto oli kokonaisuudessaan vuoden tähän mennessä paras. Loisto-olosuhteiden ansiosta myös vauhti oli reipasta.

Yhteensä hiihtelin 33 kilometriä ja aikaa meni tasan 2 tuntia. Nyt kasassa on 898 kilometriä eli jäljellä näille lumille olisi vielä 104 kilometriä. Tavoitteena olisi päästä tavoitteeseen vielä tämän viikon aikana. Saa nähdä kuinka käy.

30 kilometriä hiihtoa

Tälle viikolle on aamuille säätiedotuksen mukaan luvassa loistavia hiihtokelejä. Tänäänkin aamulla sellainen oli kun lämpötila oli noin asteen pakkasella. Ja kun Joensuussa ei vielä aamulla oltu latuja ajettu, oli ladut todella liukkaassa kunnossa.

Kävinkin hiihtämässä 30 kilometrin lenkin vapaalla, aikaa siihen meni 1.59. Ensimmäinen puolikas lenkistä oli selkeästi toista vauhdikkaampaa. Osaltaan siihen vaikutti se, että loppupätkän ajan alkoi hieman satelemaan lunta, minkä takia luisto alkoi pikku hiljaa heiketä. Eikä itseasiassa perinteisen ladulla enää edes alamäissä luistanut sukset kovinkaan kaksisesti vaan nekin oli mentävä vapaan uraa pitkin. Jos keli olisi pysynyt yhtä hyvänä kuin mitä se oli alussa, olisi loppuajasta tippunut varmaan viisi minuuttia pois.

Nyt kasassa on 795 kilometriä, eli vielä hiihdettävää riittää.